Viimeinen vaihe puuttuu

Olin viikon mökillä ja kävin läpi kymmenen kätkön tekijän puhelinhaastattelut. Etsin ja löysin yhteiset nimittäjät hyvälle kätkölle, palautteen merkitykselle ja kätkön tekemisen motiiveille.

Mökin ovet oli täynnä fläppipapereita ja niitä sitten yhdessä kissojen kanssa ihmeteltiin.

Nyt pitäisi sitten päättää ajankohta sille, milloin pistää seurattavien kätköjen nettikyselyt liikkelle. Ennen joulua vai loppiaisen jälkeen? Mmmm....

Empiirinen vaihe menossa

Teoriaosuus alkaa olla lähes pulkassa. 3-4 kirjaa enää jäljellä ja niitä ajattelin ensi viikolla mökillä vilkuilla. Jos linnoittautuisi sinne viikoksi.

Olen päätynyt etsimään noin 10 kätköä, joiden loggaukset luen läpi ja pyydän ao. kätköjen pongaajia täyttämään nettilomakkeen. Seitsemän kätköilijää on tähän mennessä antanut luvan kätköjensä tutkimiseen. On ollut kiinnostavaa keskustella heidän kanssaan siitä, millainen on hyvä kätkö ja miksi he ovat tehneet kätköjä muille. Hämmästelen ja ihailen suuresti ihmisten pyyteettömyyttä.

Nettilomakkeen teossa on saanut opetella vaihteeksi vähän ohjelmointia. Webpropol ei kovin paljon mahdollisuuksia anna, joten vähän kökön näköinen se on. Mutta päätin, että sisältö on tärkein, ei se ulkoasu. Ei minusta koodaria kuitenkaan enää tule.

Kätkön tekijöiden metsästys jatkuu: Lappi on vielä pongaamatta kokonaan ja se on niin väärin. Kiimingissä on toistaiseksi pohjoisin seurattava kätkö.

Tämä on kivaa :)

Tutkimuskysymykseni vaihtui kolmatta kertaa...

Mitä enempi tapaan kätköilijöitä, niin muuttuu tutkimuskysymyskin... Nyt tosin alan olla sitä mieltä, että lähellä ollaan.

Matkailumotivaation, attraktioiden ja elämysten teorian läpikäynnin jälkeen olen päätymässä elämysten tarkasteluun. Se olisi linjassa myös tapaamieni kätköilijöiden toimintatapojen kanssa.

Lähes kaikki geokätköilyä tutkineet ja myös tapaamani geokätköilijät toteavat, että "kätköillessä löytää paikkoja, joita ei muuten löytäisi", "kätköillessä löytää uusia, kiinnostavia paikkoja myös kotinurkilta". Eli kun olen ta-van-nut matkailun teoriaa, olen kääntymässä humanistisen maantieteen paikka-käsitykseen. Paikka syntyy yksilöllisten merkitysten kautta.

Kohta voisi sitten tehdä sen tutkimussuunnitelmankin.

Tutkijat irvailee toisilleen

Aloitin lukemaan Neil Leiperin uudempaa kirjoitusta attraktiosysteemeistä ja siinähän mies ihan aluksi ivailee tutkijakollegoitaan, jotka kuvaavat, että matkailuattraktiolla olisi vetovoima. Leiper vetää sitten esiin Newtonin teoriat ja selittää, ettei ihmistä fyysisesti magneetinomaisesti minnekään vedellä. Hänen mukaansa opiskelijat kun ottavat tällaiset metaforat liian usein ihan kirjaimellisesti. Jaa...

Onkohan Eiffelin torniin laitettu geokätköä, joka olisi magneetilla kiinni?

Olen enää ihan vähän geojästi....

Tänään olin tutustumassa kätköilyyn Espoossa ja Länsi-Helsingissä. Espoo jo sinällään on minulle melkein kuin ulkomaille menis :)

Kätköoppaina toimivat haq72 ja PiiSami - sain pidellä gsm-eiku-gps -laitettakin ensimmäisen kerran ja huudella metrimääriä.

"Suomen aika" oli kivalla paikalla - kätköä opetettiin etsimään teemalla "Mikä ei kuulu joukkoon?" ja löytyihän se. Kätkö ei ole kuvassa, vaan se aika.

Sanastoon tulivat mukaan geomobiili ja geoapina. Mukana olivat myös geotikkaat. Kätkökokoja näin regularin lisäksi mikron ja nanonkin. Herrajjumala, miten pieni se nanopurkki onkaan!

Kätköilijäoppaat kuvasivat mieleenpainuvimpina kätköinä semmoisia, joiden avaamisessa on haastetta. Yksi kätköilijä semmoisia askartelee - kätkön löytää, mutta purkkia ei saakaan auki ilman, että keksii jujun. Monet käyvät paikalla useamman kerran yrittämässä. Tuollaisen kätköpurkin avaaminen tuo taatusti elämyksen.

PiiSami kertoi myös tarkemmin Wherigo ("where-I-go") -kätköistä, joista myös Lasse Burre Gram-Hansen kirjoittaa.

Minä en ole enää täysin geojästi :)

Olin geokätköilemässä MikaS:n opastuksella - ehkä sitä voi hienosti sanoa etnografistyyppiseksi tutkimukseksi. Neljä kätköä löytyi ja olikin aika hauska seurata, miten gsm-eiku-gps -laite ohjasi meidän askeleita: nyt tuohon suuntaan, nyt 50 metriä, 30 metriä...

Lasse Burri Gram-Hansen onkin tutkinut geokätköilyä kaptologian (computers as persuasive technology) näkökulmasta: miten teknologia tai laite vaikuttaa ihmisen asenteisiin tai käyttäytymiseen. Tässähän se vaikutti käyttäytymiseen ihan konkreettisesti; mihin otan seuraavan askeleen.

Toinen pongaamamme kätkö on tuossa vasemmalla. Minä sinne kiipesin, kun MikaS oli juuri toivuttamassa geojalkaansa edellisen liukastumisen jäljiltä.

Tällä viikolla on odotettavissa vielä toinen geokätköilyreissu - niin ikään sellaisen kätköilijän kanssa, jota en ole aiemmin tavannut.

Tämä ensimmäinen reissu oli tosi arvokas siksi, että MikaS kertoi, miten hän päättää, mitä kätköjä hakee. Ja minun tutkimussuunnitelmani meni siinä vaiheessa puoliksi vessanpöntöstä alas... Pelkkä kirjallisuuden tutkiminen ei ole oikea näkökulma - onneksi otin mukaan alkuun tämän laadullisen tutkimusrupeaman. Tätäpä toitottivat kovasti myös Hsu & Huang omassa matkailumotiivien tutkimuskritiikissään. Nyt täytyy muuttaa pikkaisen suuntaa ja tarkastella seuraavien kätköilijöiden kanssa, onko suunnanmuutos oikea.

Tekstin tuottamiseen tulee kohta varmaan tauko

Mökillä kirjoittaminen on sujunut paremmin kuin odotin. Pääsin tänään alkuun myös matkailullisessa näkökulmassa: Jari Järviluoma on pohtinut väitöskirjassaan matkailun työntö- ja vetovoimatekijöitä. Kai-Veikko Vuoristo taas näyttää olevan yksi lainatuimpia matkailun tutkijoita, mutta joku hänen näkökulmissaan minua häiritsee - jostain syystä pidän enemmän Järviluoman tekstistä. Ainakin ymmärrän sitä paljon paremmin...

Lahden AMK:n kirjaston informaatikko on auttanut minua lähteiden kaivamisessa ja tänään sain yhden artikkelin sähköisessä muodossa suoraan sähköpostiini - kymmenessä minuutissa pyynnöstä. Tosi ihanaa palvelua, josta tulee hyvä mieli :)

Ensi viikolla olen kotona, joten odotettavissa on paljon muutakin touhua kuin kirjoittamiseen keskittymistä. Ennakoin siis pientä paussia ja olen päättänyt ainakin yrittää hyväksyä sen.

Tutkimusetiikasta

Luin Marko Siitosen artikkelia verkkopeliyhteisöjen tutkimuksesta - hän kertoo paljon tutkimusetiikasta käytännön esimerkein. Sain myös Miika Kreusin pro gradun, jossa hän pohtii netnografisen ("netissä tapahtuva etnografinen tutkimus") tutkimuksen etiikkaa.

Joten nyt ryhdistäydyn ja otan yhteyttä geokätköilijäsivuston ylläpitäjään sekä varmistan nimimerkin käytön tapauksessa, jossa sain jo luvan käyttää itse tekstiä. Ja lisäsin omaan geokätköilijäprofiilini tiedon, että olen tutkijana liikenteessä.

Sua lähde kaunis katselen....

Hiphei :) Sähköpostittelu tohtorisihmisille alkaa tuottaa tulosta.

Niels Nielsen Tanskasta ystävällisesti lähetti artikkelinsa ja pahoitteli jo etukäteen, ettei siinä kyllä itse asiassa paljoa geokätköilystä ole. Ja Gill Clough toimitti vielä julkaisemattoman artikkelinsa. Gill myös totesi, että suomalaiset geokätköilijät ovat hyvin innokkaita - jopa hänen nettikyselyynsä (joka julkaistiin geokätköilyn jenkkisivustolla) vastanneista 4% oli suomalaisia! Hän toteaa olleensa äärimmäisen vaikuttunut pienen maan aktiivisista harrastajista.

Lähdeluetteloni on nyt 12-sivuinen. Varsinaista tekstiä on 12 sivua... No, toisaalta olen vasta pääsemässä geokätköilyn teoriaosuuden loppuun. Matkailun teoriasta on vasta lähteet koottuna, mutta en ole niihin vielä juurikaan paneutunut. Geokätköilyn lähteissä olen nyt törmännyt samoihin lähteisiin riittävän monta kertaa, joten uskon löytäneeni siitä osasta tien pään. Olennaisimmat lienevät: O'Hara, Chavez, Clough, Ihamäki. Amazonilta on tulossa vielä yksi kirja (Kelley), jonka pitäisi olla hyödyllinen myös tutkimusnäkökulmasta.

Korpikuusen kannon alla...

Lähdin mökille viikoksi - josko saisi korven kätköissä kirjoitettua jotain. Päivän saldo: neljän artikkelin läpikäynti. Ja niistäkin oikeastaan vain yksi antoi aidosti jotain lisävalaistusta asiaan.

Risto Sarvas oli ystävällinen ja auttoi oman tutkimusraporttinsa viitteeksi saamisessa :)

Varsinainen tutkimuskysymykseni odottaa vielä muotoutumista:

• tutkinko kätkön matkailullisia veto- ja työntövoimatekijöitä vai
• tarkastelenko geokätkön tekijän toimintaa sosiaalisen yhteisön jäsenenä vai
• jotain muuta...

Keskiviikkona kävin pitämässä Lahdessa esitelmän Sähköisen liiketoiminnan kurssilla. Ja löytyihän opiskelijoista ainakin yksi geokätköilijä. Vanhoista lähteistä olin löytänyt "kulkuri" -termin travel bugeille. Hän korjasi, että nykyään oikea termi on "reissaaja".

Puoli sivua....

Löysin mukavanoloisen artikkelin Jenkkien puistopuolen julkaisuista, jossa painotettiin puistojen hallinnasta vastaavien ja geokätköilijöiden yhteistyötä, jotta kätköt saadaan alueille, jotka eivät ole liian arkoja jatkuvalle ramppaamiselle.

Enkä tietenkään voinut vastustaa kiusausta laittaa mailia kirjoittajalle ja kysyä hänen kirjoittamaansa toista julkaisua... Aloitin lähettämäni sähköpostin tuttavallisesti "Dear Ingrid", kunnes hetken päästä havaitsin, että hän olikin "Dr Schneider". No, saas nähdä, kuinka käy :)

Miika Kreus Suomesta taas oli kovin ystävällinen ja etsiskeli omaa graduaan, kun sitä ei tahtonut ao. yliopiston arkistoista löytyä. Ei löytynyt Miikaltakaan, mutta yliopisto onkin näköjään lainannut ainoan kappaleensa, jota voin lueskella Lahlessa kirjaston tiloissa. Miikan gradun aihe "Kuluttaja kanssatuottajana verkossa" kuulosti varsin kiinnostavalta.

Hitaasti... eikä ollenkaan niin varmasti

Viisi sivua sekalaisen tasoista tekstiä koossa. Ja kahdeksan sivua viitteitä.

Ilmeneekö eksaktien luonnontieteiden opiskelu siten, että viitteiden tarkka väsääminen on kiinnostavampaa kuin aidon tekstin tuottaminen? Mmmmm...

Sain luvan lainata erään geokätköilijätiimin lokikirjoituksia :)

Ja Pirita Ihamäen gradussa toistuvat matkailullisesti vain neljän sanan mantra: luonto, maisemat, kulttuuri, historia. No, ainakin näyttäisi, että olen löytänyt uuden näkökulman.

Ensimmäiset sivut "valmistumassa"...

Opinnäytetyösuunnitelman teko on aloitettu :)

Toimeen tarttuminen vie aikansa. Tarvittiin sateinen, kylmä ja myrskyävä lokakuun päivä, jotta sain tartuttua itseäni niskasta.

Näyttää siltä, että lähdeluettelon laatiminen vie tässä vaiheessa eniten aikaa. Yhtä lausetta kohti väännän jo monta viitettä - eihän siitä tule edes luettavaa tekstiä. Iskeekö epätoivo...

Löysin hyviä geokätköilyblogeja! Ovet avasi :JustLogIt: -blogin löytäminen, koska sitä kautta löytyi linkkejä muualle. Haluaisin myös jonkun lokikirjoituslainauksen, joten lähetin pyynnön eräälle geokätköilijälle - josko hänen lokimerkintäänsä saisi lainata.

Ensimmäinen, haparoiva lause: "Geokätköilyä (geocaching) on kuvattu aikuisten aarteenetsintäpeliksi, urheiluksi, ulkoiluharrastukseksi ja suunnistamiseksikin."

Kouluttamaan!

Hii haa! Pääsen lokakuussa pitämään kahden tunnin paasausrupeaman matkailun opiskelijoille, omassa opinahjossa, sähköisestä liiketoiminnasta :)

Pidin semmoisen viime vuonnakin, mutta innostuin vähän turhan paljon ja asiaa oli liikaa. Nyt täytyy tiivistää ja ottaa enempi live-esimerkkejä ja tietysti kertoa myös geokätköilystä matkailun näkökulmasta. Oon niin intopinkeenä, että tuleekohan tämän päivän tenteistä sitten yhtään mitään...

Nyt pitää rauhoittua ja olla olevinaan aikuinen.

Aloitan kirjoittamisen - ihan kohta...

Kävin eilen opinnäytetyöohjauksessa ja tulikin yllättävän iloisia uutisia:

• koulusta saa haastatteluja varten nauhurin lainaksi,
• haastatteluja ei tarvitse litteroida,
• nettikyselyjä varten koululla on Webpropol -lisenssi - pääsen siis koodaamaankin :)
• ja koulusta löytyy myös SPSS-lisenssi - sen kanssa kyllä tuhraantuu sitten vähän pitempi aika.

Ja kirjastosta saa 10 kaukolainaa ilmaiseksi! Enkä tietenkään voinut vastustaa kiusausta pyytää vuoden 1979 Annals of Tourism Reasearchin klassista Neil Leiperin artikkelia "The framework of tourism: Towards a definition of tourism, tourist and the tourist industry". Samalta vuodelta oli kyllä toinenkin artikkeli, joka syyhyttäisi nähdä, mutta otetaan nyt yksi historiallinen artikkeli kerrallaan.

Ensi viikolla täytyy yrittää käynnistää tutkimuksen hienosti sanottuna etnografinen puoli: lähden muutamien geokätköilijöiden mukaan seuraamaan kätköjen etsimistä. Haasteellisinta siinä lienee aikataulujen yhteensovittaminen...

Geokätköilijöiden luokittelu ja anonymiteetti

Olen pähkäillyt sitä, onko siitä tutkimuksen kannalta jotain hyötyä, että geokätköilijät luokitellaan. Ja jos luokitellaan, niin miten.

Itseäni viehättää eniten J&H Teamin luokittelu, vaikken olekaan Pottereitani koskaan lukenut:

• Puuskupuhit eli tutkimusmatkailijat
• Korpikynnet eli älyköt
• Rohkelikot eli vuorikiipeilijät
• Luihuset eli kätköpongarit.

Pirita Ihamäki jakaa kätköilijät:

• Teknofriikit
• Trendiharrastajat
• Urbaanit kätköpongarit
• Liikunnalliset luontoaktivistit
• Extremekätköilijät
• Älykätköilijät.

Jompaan kumpaan varmaan päädyn.

Toisena asiana olen pohtinut anonyymiutta - tai tarkemmin asiaa pengottuani - pseudonyymeja. Luulen, että perehdyn siihen vielä tarkemmin ja että tulen käyttämään taustahaastatteluissa kätköilijänimimerkkejä. "Vaikka pseudonyymi ei olisikaan jäljitettävissä sen käyttäjän ”oikeaan” persoonaan, voi pseudonyymilllä itsellään olla silti oma historiansa ja maineensa", kirjoittaa Marko Siitonen lainaten Judith Donathia

Matkailun teoriasta ja geokätköilystä

Leiperin klassisen teorian mukaan matkailun ydin on yksinkertaistetusti seuraava: on lähtöalue ja kohdealue, joita yhdistää reitti. Lähtöalueella on kohderyhmä, jonka matkustamispäätöksiin vaikuttavat paitsi oman alueen matkailun (myynti)palvelut, myös kohdealueen vetovoimaisuus ja sen tarjoamat palvelut. Reitti kuvastaa saavutettavuutta.

Geokätköilyssä lähtöalueen tarjoama tärkein palvelu lienee paikkariippumaton netissä oleva kätköinformaatio - netin geokätköilysivusto muodostaa tämän palvelun jakelukanavan. Lisäksi kohteen (kätkön / kätköalueen) valintaan vaikuttanevat word-of-mouth sekä kätköön liittyvät vetovoimatekijät. Kunkin matkustajan oma tilanne ja mielipiteet vaikuttavat vetovoimatekijöiden arvottamiseen.

Olen yrittänyt hahmotella esitettäviä kysymyksiä - jos vastauksista haetaan korrelaatioita, on kerättävä tietty määrä taustatietojakin. Koska geokätköyhteisössä toimitaan anonyymisti nimimerkin takana, en näe mielekkäänä kerätä sosioekonomiseen asemaan liittyviä tietoja - harrastuksen mielekkyys kun saattaa osittain johtua myös siitä, että kenenkään ammatti, koulutus tai tulotaso ei ole kiinnostava eikä sitä kysellä. Taustatietoina ajettelin kerätä näitä:

• sukupuoli
• ikäluokka
• asuinmaakunta (tämä voi olla kyllä vaikea hahmottaa - en ole varma, miten hyvin kukin tietää oman kotimaakuntansa nimen)
• asuinympäristö (suuri kaupunki, suuren kaupungin lähialue jne.)
• harrastuksen kesto
• harrastaako yksin / perheen kanssa / ystävien kanssa
• montako kätköä löytänyt (mitähän kokoluokkia tässä pitäisi käyttää?)
• montako kätköä on tehnyt
• oma käsitys "geokätköilijäluokasta" (Pirita Ihamäen gradun luokittelua seuraten)

Kysymyksiä on ihan liikaa...

Opinnäytesuunnitelman suunnittelemista...

Pitäisi aloittaa opinnäytesuunnitelman tekeminen. Tärkeintä olisi saada muotoiltua kunnolla se villakoiran ydin: tarkastelun kohteenahan ovat sekä geokätköjä tekevät (matkailupalvelun tuottaja) että geokätköjä etsivät (matkailupalvelun kuluttaja). Mitkä ovat kummankin ryhmän motiivit? Mitä matkailun vetovoimatekijöitä geokätkön tekijä tietoisesti tai tiedostamatta käyttää?

Mutta määritelmistähän se kaikki alkaa. WTOn satelliittikirjanpidosta löytyy monta kapulakielimääritelmää. Yritin miettiä, miten geokätkön tekijä sijoittuisi toimialaluokituksessa (jotta osaisin tarkemmin määritellä, mitä palvelua hän tarjoaa), mutta päädyin sitten liian moneen vaihtoehtoon. Joten laitoin mailikysymyksen Tilastokeskukseen. Ja sain vastauksen heti seuraavana arkipäivänä! Käsittämättömän hienoa palvelua normikansalaiselle!

Vapaaehtoistyö, jossa raha ei liiku, ei kuulu toimialaluokituksen piiriin. Mutta jos raha liikkuisi, niin uusimmassa toimialaluokituksessa (TOL 2008) geokätkijän työ olisi 93299 Muualla luokittelematonta huvi- ja virkistystoimintaa (Other recreation and amusement services n.e.c. / CPC rev.2 tai ISIC rev. 4). Tämä kuuluu pääluokkaan Taiteet, viihde ja virkistys (Recreation, culture and sporting activities CPC / Sports and recreational activities ISIC), sen alaluokkaan Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut ja lopulta luokkaan Huvi- ja virkistystoiminta.

Kun olin pieni,

leikimme aarteenetsintää, missä aloituspiste kerrottiin toiselle ja sieltä löytyi (tosi hienolla kaunokirjoituksella varmaan) ohjelappu seuraavaan paikkaan:

• Hämäläisen hevoshaan kolmas aidanpylväs
• tuulimyllyn ensimmäinen porras
• riihen ovi
• iso kivi

jne. Viimeisellä rastilla ei ollut tod.näk. mitään palkintoja - en muista enää. Ehkä lapussa luki vain koukeroisella käsialalla "Loppu".

Se oli multikätkö.

Aloittamisen vaikeus

Aihe pyörii ihan kielen päällä.... "Geokätköily matkailupalvelun tuottajan ja kuluttajan perspektiivistä"?

Veikkaan kuitenkin, että tässä vaiheessa luonnon tarkkailu ja dekkarit vievät vielä voiton teoriakirjojen haalimisesta. Ja pitäisi vielä ne kesätentitkin...