Kouluttamaan!

Hii haa! Pääsen lokakuussa pitämään kahden tunnin paasausrupeaman matkailun opiskelijoille, omassa opinahjossa, sähköisestä liiketoiminnasta :)

Pidin semmoisen viime vuonnakin, mutta innostuin vähän turhan paljon ja asiaa oli liikaa. Nyt täytyy tiivistää ja ottaa enempi live-esimerkkejä ja tietysti kertoa myös geokätköilystä matkailun näkökulmasta. Oon niin intopinkeenä, että tuleekohan tämän päivän tenteistä sitten yhtään mitään...

Nyt pitää rauhoittua ja olla olevinaan aikuinen.

Aloitan kirjoittamisen - ihan kohta...

Kävin eilen opinnäytetyöohjauksessa ja tulikin yllättävän iloisia uutisia:

• koulusta saa haastatteluja varten nauhurin lainaksi,
• haastatteluja ei tarvitse litteroida,
• nettikyselyjä varten koululla on Webpropol -lisenssi - pääsen siis koodaamaankin :)
• ja koulusta löytyy myös SPSS-lisenssi - sen kanssa kyllä tuhraantuu sitten vähän pitempi aika.

Ja kirjastosta saa 10 kaukolainaa ilmaiseksi! Enkä tietenkään voinut vastustaa kiusausta pyytää vuoden 1979 Annals of Tourism Reasearchin klassista Neil Leiperin artikkelia "The framework of tourism: Towards a definition of tourism, tourist and the tourist industry". Samalta vuodelta oli kyllä toinenkin artikkeli, joka syyhyttäisi nähdä, mutta otetaan nyt yksi historiallinen artikkeli kerrallaan.

Ensi viikolla täytyy yrittää käynnistää tutkimuksen hienosti sanottuna etnografinen puoli: lähden muutamien geokätköilijöiden mukaan seuraamaan kätköjen etsimistä. Haasteellisinta siinä lienee aikataulujen yhteensovittaminen...

Geokätköilijöiden luokittelu ja anonymiteetti

Olen pähkäillyt sitä, onko siitä tutkimuksen kannalta jotain hyötyä, että geokätköilijät luokitellaan. Ja jos luokitellaan, niin miten.

Itseäni viehättää eniten J&H Teamin luokittelu, vaikken olekaan Pottereitani koskaan lukenut:

• Puuskupuhit eli tutkimusmatkailijat
• Korpikynnet eli älyköt
• Rohkelikot eli vuorikiipeilijät
• Luihuset eli kätköpongarit.

Pirita Ihamäki jakaa kätköilijät:

• Teknofriikit
• Trendiharrastajat
• Urbaanit kätköpongarit
• Liikunnalliset luontoaktivistit
• Extremekätköilijät
• Älykätköilijät.

Jompaan kumpaan varmaan päädyn.

Toisena asiana olen pohtinut anonyymiutta - tai tarkemmin asiaa pengottuani - pseudonyymeja. Luulen, että perehdyn siihen vielä tarkemmin ja että tulen käyttämään taustahaastatteluissa kätköilijänimimerkkejä. "Vaikka pseudonyymi ei olisikaan jäljitettävissä sen käyttäjän ”oikeaan” persoonaan, voi pseudonyymilllä itsellään olla silti oma historiansa ja maineensa", kirjoittaa Marko Siitonen lainaten Judith Donathia

Matkailun teoriasta ja geokätköilystä

Leiperin klassisen teorian mukaan matkailun ydin on yksinkertaistetusti seuraava: on lähtöalue ja kohdealue, joita yhdistää reitti. Lähtöalueella on kohderyhmä, jonka matkustamispäätöksiin vaikuttavat paitsi oman alueen matkailun (myynti)palvelut, myös kohdealueen vetovoimaisuus ja sen tarjoamat palvelut. Reitti kuvastaa saavutettavuutta.

Geokätköilyssä lähtöalueen tarjoama tärkein palvelu lienee paikkariippumaton netissä oleva kätköinformaatio - netin geokätköilysivusto muodostaa tämän palvelun jakelukanavan. Lisäksi kohteen (kätkön / kätköalueen) valintaan vaikuttanevat word-of-mouth sekä kätköön liittyvät vetovoimatekijät. Kunkin matkustajan oma tilanne ja mielipiteet vaikuttavat vetovoimatekijöiden arvottamiseen.

Olen yrittänyt hahmotella esitettäviä kysymyksiä - jos vastauksista haetaan korrelaatioita, on kerättävä tietty määrä taustatietojakin. Koska geokätköyhteisössä toimitaan anonyymisti nimimerkin takana, en näe mielekkäänä kerätä sosioekonomiseen asemaan liittyviä tietoja - harrastuksen mielekkyys kun saattaa osittain johtua myös siitä, että kenenkään ammatti, koulutus tai tulotaso ei ole kiinnostava eikä sitä kysellä. Taustatietoina ajettelin kerätä näitä:

• sukupuoli
• ikäluokka
• asuinmaakunta (tämä voi olla kyllä vaikea hahmottaa - en ole varma, miten hyvin kukin tietää oman kotimaakuntansa nimen)
• asuinympäristö (suuri kaupunki, suuren kaupungin lähialue jne.)
• harrastuksen kesto
• harrastaako yksin / perheen kanssa / ystävien kanssa
• montako kätköä löytänyt (mitähän kokoluokkia tässä pitäisi käyttää?)
• montako kätköä on tehnyt
• oma käsitys "geokätköilijäluokasta" (Pirita Ihamäen gradun luokittelua seuraten)

Kysymyksiä on ihan liikaa...

Opinnäytesuunnitelman suunnittelemista...

Pitäisi aloittaa opinnäytesuunnitelman tekeminen. Tärkeintä olisi saada muotoiltua kunnolla se villakoiran ydin: tarkastelun kohteenahan ovat sekä geokätköjä tekevät (matkailupalvelun tuottaja) että geokätköjä etsivät (matkailupalvelun kuluttaja). Mitkä ovat kummankin ryhmän motiivit? Mitä matkailun vetovoimatekijöitä geokätkön tekijä tietoisesti tai tiedostamatta käyttää?

Mutta määritelmistähän se kaikki alkaa. WTOn satelliittikirjanpidosta löytyy monta kapulakielimääritelmää. Yritin miettiä, miten geokätkön tekijä sijoittuisi toimialaluokituksessa (jotta osaisin tarkemmin määritellä, mitä palvelua hän tarjoaa), mutta päädyin sitten liian moneen vaihtoehtoon. Joten laitoin mailikysymyksen Tilastokeskukseen. Ja sain vastauksen heti seuraavana arkipäivänä! Käsittämättömän hienoa palvelua normikansalaiselle!

Vapaaehtoistyö, jossa raha ei liiku, ei kuulu toimialaluokituksen piiriin. Mutta jos raha liikkuisi, niin uusimmassa toimialaluokituksessa (TOL 2008) geokätkijän työ olisi 93299 Muualla luokittelematonta huvi- ja virkistystoimintaa (Other recreation and amusement services n.e.c. / CPC rev.2 tai ISIC rev. 4). Tämä kuuluu pääluokkaan Taiteet, viihde ja virkistys (Recreation, culture and sporting activities CPC / Sports and recreational activities ISIC), sen alaluokkaan Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut ja lopulta luokkaan Huvi- ja virkistystoiminta.